IHANNEMIEHIÄ JA - NAISIA

KUKA ON SINUN TUOMARISI?

Kenellekään ihmiselle ei liene yhdentekevää se, miltä näyttää. Tahdomme olla toisten silmissä kauniita, hyväksyttyjä ja arvostettuja sellaisina kuin olemme. Kuuntelemme varsin herkällä mielellä muiden ihmisten ajatuksia meistä. Hyvät sanat rohkaisevat, loukkaavat sanat kirvelevät mielessä kauan. 

Vertailemme itseämme toisiin. Piiloudumme roolien taakse tai vetäydymme syrjään, kun pelkäämme, ettemme tule hyväksytyiksi sellaisina kuin olemme heikkouksinemme päivineen. Toiset ratkaisevat asian kyseenalaistamalla kaikki yleiset arvot ja normit ja elämällä ihan omilla ehdoillaan. He viestittävät muille, etteivät haluakaan kuulua joukkoon ja ettei heitä kiinnosta, mitä muut heistä ajattelevat.

Miten voisimme löytää oman arvon tunnon ja rohkeuden olla aitoja? Olisiko Suuren Tuomarin sanalla merkitystä?

MITÄ MIELTÄ JUMALA ON MEISTÄ?

Tunteakseen itseään, on usein tunnettava hiukan historiaa ja sitä maailmaa, johon olemme syntyneet.  Jumala aloittaa ilmoituksensa luomisesta, siitä miten hän teki kauniin ja täydellisen maailman ja kaiken huippuna ihmisen. Ihmisen hän teki omaksi kuvakseen ja rakkautensa kohteeksi, elämään ja keskustelemaan Hänen kanssaan.

Sitten Jumala kertoo meille historian rankimmasta hetkestä, syntiinlankeemuksesta. Ihmisten yhteys Jumalaan katkesi ja Jumalan kuva meissä tahriintui. Kuolema, synti ja kärsimys tulivat maailmaan. Tällaiseen maailmaan me synnymme ja jo syntyessämme synti asuu meissä. Se rakkaus, jota täällä koemme tai itse voimme toisille antaa, on epätäydellistä, sillä sitä antavat ihmisetkin ovat epätäydellisiä. Koemme, ettei meitä rakasteta ehdottomasti eikä meitä ymmärretä täydellisesti. Joitakin asioita on vaikea antaa anteeksi.

Jumalan rakkaus meitä kohtaan on ehdotonta. Jeesus tuli maailmaan ja sovitti syntimme, vaikka me emme Häntä rakastaneet. Hän avasi meille tien Jumalan yhteyteen. Kun elämme hänen ominaan, Jumalan kuva meissä alkaa korjaantua. Täydelliseksi ja uudeksi se tosin tulemme vasta perillä taivaassa. Kaipaamme päästä irti synnistä ja sen elämäämme tuomista seurauksista. Kun uskomme Jeesukseen, tiedämme, että kerran niin tapahtuukin.

Joskus tunteemme ja aistimme kertovat meille, ettemme ole minkään arvoisia tai, että olemme parempia kuin muut, silloin on hyvä tarkastella totuuden paljastavaa mittaria - Jumalan sanaa. Jotta minäkuvamme olisi terve, on luotettava Jumalan arvioon. Jumala rakastaa meitä ehdoitta, siksi mekin saamme opetella hyväksymään itsemme, langenneina ja monessa suhteessa puutteellisina, mutta Hänen luominaan ja lunastaminaan. Tarvitsemme anteeksiantoa joka päivä. Sekin on totuus, jota ei pidä unohtaa.

Meidän Luojamme on ainoa, joka voi erehtymättömästi määritellä todellisen arvomme (eivät vanhemmat, opettajat, arvosanat, koulutoverit tai sinä itse).  Hän on luonut meidät omaksi kuvakseen, rakkautensa kohteeksi, ainutkertaisiksi yksilöiksi. Kukaan ei ole syntynyt tänne vahingossa. Jumala halusi juuri sinun syntyvän tähän maailmaan ja elävän Hänen lapsenaan. 

Siksi Hän myös pelasti meidät oman verensä hinnalla synnin ja kuoleman vallasta. Hän joka maksoi meistä oman elämänsä hinnan, tietää arvomme. Jos ripustaisit itseesi hintalapun, siinä pitäisi lukea Jeesus.  Kukaan ei voi kutsua arvottomaksi sitä, jonka puolesta Jeesus on kuollut.

Terveen itsetuntemuksen pohja on siinä, että näkee itsensä sellaisena kuin Jumala näkee, ei yhtään parempana eikä yhtään vähäisempänä, syntisenä, mutta Jumalan omakseen lunastamana.  Syntisyys kuuluu väistämättä realistiseen kuvaan itsestämme. Samoin se, mitä meistä kerran tulee.

Jumala tahtoo, että et vertaile itseäsi muihin. Hän teki sinusta ainutkertaisen yksilön tarkoituksella. Jumala on antanut sinulle persoonallisia lahjoja ja taitoja. Tarkoitus ei ole, että yritämme saada selville, ovatko muut parempia vai huonompia, vaan löytää se, miten voisimme parhaiten palvella toisia. Ne, jotka vertailevat itseään muihin ovat Paavalin sanan mukaan ymmärtämättömiä (2. Kor. 10:12)

MUILTA SAAMANI PALAUTE JA MEDIAN LUOMAT IHANTEET

Palaute on tarkoitettu arvioitavaksi, ei uskottavaksi sellaisenaan.  Näin on myös median luomien mallien ja ihanteiden laita. Syntiin langenneessa maailmassa eläminen jättää meihin väistämättä haavoja, siksi olemme hyvin herkkiä toisilta saamallemme palautteelle. Haasteemme on arvioida kaikkea Jumalan sanan valossa. Terve itsetuntemus ja ymmärrys omasta arvosta auttavat suhtautumaan hyvään ja huonoon palautteeseen sekä median välittämään kuvaan ihanteista ja niiden luomista paineista oikein. 

Kun ihmisen oman arvon tunto on kunnossa, hän tuntee olevansa tärkeä. Hän kohtaa luontevasti toiset ihmiset ja antaa heille arvoa. Koska hän tietää, että Jumala iloitsee hänestä, hän tekee elämän matkaansa rohkeasti. Hän uskaltaa kohdata haasteita ja vaikeuksia Jumalaan luottaen.  Hänen seurassaan, muut saavat tuntea armoa ja välittämistä, arvostusta sellaisina kuin ovat. Hän iloitsee muiden menestyksestä, eikä koe toisia uhaksi itselleen. Hän pitää itsestään. Hänen ei tarvitse todistella omaa arvoaan muille. Hän näkee puutteensa realistisesti, mutta ei vaivu epätoivoon. Hän luottaa Herraan riittämättömänäkin ja etsii Jumalan johdatusta ja viisautta elämäänsä.

Median luomat käsitykset ihmisen arvosta voivat usein olla ristiriidassa Raamatun kanssa. Tietyistä palasista koostuvaa kauneutta ja nuoruutta ihannoidaan ylenmäärin. Kysytäänpä Anna- Marialta eli Amalta; Millaisia median ihanne tytöt ja naiset ovat?

Ama: 

Hän on ystävällinen, hoikka ja luonnonkaunis - kaikkea muka samaan aikaan, vaikka todellisuudessa takana on paljon työtä.  kaikki ne ominaisuudet, joita nykynainen tavoittelee, on niputettu yhteen ja on saatu aikaan tyyppi, jota kaikki ihailevat. Mielestäni tämä on todella ristiriitaista, koska 'täydellisen mainostytön' kuva herättää takuulla alemmuuskompleksitunteita. Esimerkiksi mainoslauseen "natural beauty" tausta on kaikkea muuta kuin luonnonkauneutta. Olen nähnyt videon ko. mainoksen tekemisestä ja tuntui, että siinä kaikki keinot olivat sallittuja - photoshopin ja meikkien kanssa ei kursasteltu.

Kenties mainostajat ajattelevat, ettei kukaan ole kiinnostunut Niina Normaalista tai Tanja Tavallisesta, joten on laitettava mukaan jotain spesiaaliominaisuuksia.

Kun tunnemme Raamatun sanaa ja ymmärrämme arvomme olevan riippumaton ulkonäöstämme ja suorituksistamme, osamme nähdä kyseiset asiat oikeissa mittasuhteissa. Myös ihannekuvien realistisuutta voi perustellusti kyseenalaistaa.

Voimme harmitella sitä, millainen nenämme on tai surra muuten omia lähtökohtiamme. Jumalalla on kuitenkin hyvä suunnitelma elämäämme varten ja siinä kaikki vaikuttaa meidän parhaaksemme. Vaikeatkin kokemukset ja omien puutteiden kanssa kamppailu, voivat jonain päivänä, Jumalan avulla, muuttua meidän vahvuudeksemme.

MITEN TUKISIN TOISEN OMANARVONTUNTOA?

Kokemukset siitä, että joku on kohdannut meidät arvostavasti, kunnioittavasti ja lämpimästi ovat elämämme helmiä. Samoin se, että saamme tuntea toisten anteeksiantoa ja hyväksyntää puutteinemme kaikkineen.

On tärkeää saada tuntea olevansa tervetullut porukkaan ja olevansa sen tärkeä jäsen. Rohkaiseva palaute on myös arvokasta. Kehumme toisiamme ihan liian vähän. Myös rakentava nuhtelu on joskus hirmu tärkeä asia. Kun teemme asioita, jotka omassatunnossamme tiedämme vääriksi, emme voi arvostaa itseämme. Ystävän välittävä nuhtelu voi auttaa oikealle tielle.

Joskus oma tai kaverin minäkuva on tosi pahasti vinossa. Omakuva näyttää karmealta ja hävettävältä. Silloin on hyvä jutella asiasta vaikka nuoriso-ohjaajalle tai psykologille. Voit saada apua, joka kantaa taas eteenpäin.

Ama:

Tyttöleiriläisten jokavuotinen suosikkilaulu, jota isosetkin saavat hoilata kyllästymiseen asti, sopisi vastaukseksi tähän: "jokainen on kaunis, jokainen on ainutlaatuinen, ei täällä kukaan ole ruma ankanpoikanen. jokainen on kaunis ja kuin joutsen nousee siivilleen, on Luoja meidät kaikki täällä luonut kuvakseen. jokainen on kaunis."