Totuuden hetken eräässä jaksossa BB:stä tuttu Einari tunnusti tuntevansa itsensä perverssiksi. Ohjelman varsinainen kilpailija Marko Hento puolestaan laukoi suustaan kuumia kepupaljastuksia. Totuuden hetkessä ei hävetä. Kilpailijat aukovat kaiken kansan katsottavaksi pimeiden komeroidensa ovia. Siinä on jotain hirveän outoa. Mitä karumpia paljastuksia uskaltaa tehdä, sitä parempi. Sovittaako rehellisyys kaiken, tekeekö se synnistä hyväksyttävän? Maailmassa, jossa synti ei ole vakava asia ja jossa ei välitetä sen seurauksista itselle tai muille näin ehkä on.

Myös yksityisen ja julkisen raja hämärtyy. Moni tekee paljastuksia netissä, usein tosin tiedostamatta sitä, miten julkisia siellä käytävät keskustelut voivat olla. Kyse ei välttämättä ole rankasta ryyppyreissusta tai muusta typerästä tempauksesta, jota ainakin parhaassa tapauksessa kadutaan. Voi olla, että kaverin facebookseinällä käydään läpi riitaa tai muuta hyvin henkilökohtaista keskustelua, joka ehdottomasti olisi kuulunut kahdenkeskiseen msn- keskusteluun eikä julkiselle foorumille, josta asiaankuulumattomat voivat sen lukea. Omassa tilassa avaudutaan railakkaasti ärsyttävistä kavereista, idiootista opettajasta tai väsyttävistä perheenjäsenistä. Statukseen laitettu info ripulista sattuu ehkä useamman ihmisen silmään kuin olisi voinut kuvitella.

Kristitty Kalle kertoo facebook statuksessaan rehdisti uskovansa Jeesukseen. ”Se on asia, jota en tahdo piilotella. Jeesus on sovittanut kaikki syntini ja saan elää rauhassa Hänen omanaan. Tämä on maailman makein asia! Tahdon olla avoimesti Jeesuksen oma- Häntä en häpeä!”

Entä miten kristityn elämän asenne näkyy netin käyttämisessä?

”Omat ajatukset, tekemiset ja sanomiset eivät aina ole painokelpoista tavaraa. Jeesus maksoi kalliin hinnan pelastaessaan minut synneistäni. Kristittynä yritän toimia niin kuin Jeesus toimisi – netissäkin”, Kalle sanoo ja jatkaa:

”Vietän aika paljon aikaa netissä. Netti on tosi kätevä tapa pitää yhteyttä kavereihin ja seurata myös kavereiden elämää. Emme kuitenkaan aina ajattele, millaista jälkeä itse jätämme nettiin? Jos olemme julkisella foorumilla, feissarissa, galtsussa tai vaikka myspacessa, meitä tarkkaillaan kaiken aikaa. Annamme ikään kuin ihmisille luvan seurata elämäämme. En halua esittää muuta kuin olen, mutta ei se tarkoita sitäkään, että voisin toimia miten tahansa. Mietin, millä sivustoilla liikun, mitä kirjoitan ja millaisia kuvia laitan itsestäni tai muista esille. Oletko sinä koskaan miettinyt ketkä kaikki seuraavat sinun tekemisiäsi?”

On hauska laitaa kuvia itsestä nettiin tai kirjoitella juttuja. Kannattaa kuitenkin tarkoin harkita millaisia kuvia laittaa yleisesti nähtäväksi. Vaikka kuvat voi poistaa sivuilta, ne eivät lähde pois netistä. Kun kerran laitamme kuvan nettiin, se on siellä aina. Läpäksi tarkoitettu salakuva kaverista vaihtamassa vaatteita ei ole hyvä idea pidemmän päälle. Myöskään toisten kuvien laittaminen ilman lupaa ei ole sallittua. Kuvien käyttöoikeuksiin kannattaa tutustua hyvin. Moni ottaa itsestään liian paljastavia kuvia nettiin. Kummalliset asennot ja paljas pinta eivät ole terveen itsetunnon merkki. Hyvä neuvo on ottaa kuvia, jotka voisi näyttää vanhemmillekin.

Meille itsellemme on hyvin tärkeää, millainen kuva meistä välittyy muille. Harmi, joka seuraa tyhmyyksistä, on monesti vältettävissä, kun tiedostaa asiat tarkemmin. Huonon omantunnon kanssa saa mennä Jeesuksen luo. Sellaista asiaa ei olekaan, mitä ei hänelle voisi tunnustaa. Jos olet loukannut kaveriasi tai joku on loukannut sinua nettiin laitetuilla jutuilla tai kuvilla, ota homma puheeksi ja sovi kaikki kuntoon.

Emme aina voi vaikuttaa siihen mitä muut meistä kirjoittavat tai sanovat. Tärkeintä kuitenkin on, että voimme vaikuttaa siihen mitä itse kirjoitamme muista. Esimerkiksi facebookissa voimme miettiä kirjoitammeko kommenttia kaverin seinälle, josta kaikki sen näkevät vai laitammeko viestiä yksityisesti. Haluaisinko, että itsestäni kirjoitetaan niin? Joskus idea tuntuu hetkellisesti hauskalta läpältä, mutta saattaa kaduttaa jälkeenpäin. Voimme myös miettiä teemmekö sellaisia asioita joista voidaan muistutella meitä myöhemmin julkisesti ”, Kalle vinkkaa.